Vääntäjä 2/2012

Vääntäjäkin viettää vappua!

Pääkirjoitus

Puheenjohtajan nuija

Vääntäjän vappuvinkit

Haalarigalleria

Horoskooppi (UUTUUS!)

Maailmanlopun syksy 2012? osa 2.

Kämppäratsia

Kämppiksen kulma

Jatkis, osa 4

Reseptinurkka (TUPLANURKKA!)

Puuhanurkka

Sarjakuva: Väärä käsi (UUTUUS!)

Arvaa missä?

Viilaa virheet (UUTUUS!)

Vääntäjä kaipaa juuri sinua!

Pääkirjoitus

ELSA LEHTONEN JA MARTTA PONTO

Huhtikuun loppu ja toukokuun alku on opiskelijalle ihanaa aikaa. Kurssit vetelevät viimeisiään, joten esseiden, luentopäiväkirjojen ja käännösportfolioiden palautuspäivät siintävät jo melko lähellä horisontissa. Myös useat tentit sijoittuvat mukavasti juuri toukokuun alkuun, ja monella alkavat kohta (tai alkoivat jo) kesätyötkin. Toisilla taas on huoli siitä, ettei kesätöitä ole, ja joitakin ahdistaa se, ettei opintopisteitä tunnukaan kertyvän ihan tarpeeksi.

Kaiken tämän huolen ja stressin keskelle tipahtaa vappu. Iloista rymyämistä, ilmapalloja, serpentiiniä, munkkeja, simaa ja työväenlauluja. Huono yhdistelmä, joku voisi sanoa. Eihän tällaisen stressin keskellä voi edes nauttia vapusta.

Päinvastoin! Vapun ja tenttiviikkojen yhdistelmä on mitä mainioin. Vappurieha tarjoaa erinomaisen tauon kiireestä ja stressistä ja antaa aivoille aikaa levätä. (Tai, jos riehuminen ei innosta, saa päivän tai pari lisää aikaa päntätä, koska vappuna harvemmin pidetään luentoja tai tenttejä.) On vapauttavaa purkaa opiskelupaineita pitämällä hauskaa, ja vappu myös muistuttaa meitä yhdestä opiskelijaelämän tärkeimmistä ja parhaista puolista: kavereista ja yhteisöllisyydestä. Voi olla, että vapun jälkeen tentissä on vähän väsynyt olo, mutta toisaalta vieressä istuva opiskelukaveri on luultavasti samassa tilassa.

Puhaltakaa siis ilmapallonne, ommelkaa haalarimerkkinne ja korkatkaa simapullonne! On aika vappuilla!

Päätoimittajat Lehtonen ja Ponto vapputunnelmissa.

Puheenjohtajan nuijasta

ANNA-LEENA HILLI

Olin aikonut kehuskella (silleen vähän peitetysti) sillä, miten äärimmäisen kiireisestä keväästä huolimatta olen pysynyt hienosti kaikissa aikatauluissa, ja miten kandikin on jo palautettu ja elämä on muutenkin pelkkää lintujen laulua ja vapun odotusta. Ja sitten sain sähköpostia Pää Toimittajalta, joka kyseli, missä nuijapalsta viipyy. Voi nolous.

Kevät on hujahtanut niin kiireesti ohi, että vasta tämän viikon aikana puheenjohtaja on ehtinyt toden teolla tarkentaa katsettaan syksyyn ja sen tuomiin muutoksiin. Pienenä kertauksena: kääntäjillä ja filologeilla on ensi syksystä lähtien yhteiset perusopinnot, ja suuntautuminen kääntäjäksi, filologiksi tai opettajaksi tapahtuu ennen ensimmäistä kevättä. Oma henkilökohtainen näkemykseni on se, että tätä muutosta ei toteutettu parhaalla mahdollisella tavalla tai ihanteellisimmalla aikataululla, mutta niistä on turha enää tässä vaiheessa märistä. Tärkeämpää on nyt keskittyä siihen, mitä tämän muutoksen seurauksena tapahtuu. Näitä seurauksia odotan hyvinkin positiivisin mielin.

Kyllä, luitte oikein: positiivisin.

Keinotekoinen jako kääntäjä- ja filologiopiskelijoiden välillä on menneen talven lumia, ja hyvä niin. Huolimatta siitä, että yliopisto pakottaa opiskelijat edelleen valitsemaan kääntäjä-, filologi- ja opettajalinjojen väliltä, yliopiston jälkeisessä käytännön elämässä tämä jako on yhtä tyhjän kanssa – kääntäjä voi haluta tai päätyä opettajaksi, filologi kääntäjäksi ja opettaja filologiksi.

Meitä kääntäjiä muistutetaan jatkuvasti siitä, että jo ensimmäisenä päivänä saatamme löytää itsemme istumasta tulevan työnantajamme tai kollegamme vierestä, mutta kuinka moni meistä on ymmärtänyt soveltaa tätä myös niihin pakkopullalta tuntuviin, filologien kanssa yhteisiin kielioppi- ja kirjallisuuskursseihin? Ihan samalla tavalla saatat sielläkin tietämättäsi istua jonkun sellaisen opiskelijan vieressä, johon törmäät työelämässä. Ja silloin ei hirveästi naurata, jos tämä toinen muistaa sinut erityisesti nuivasta suhtautumisestasi filologeihin.

En väitä, että kaikilla kääntäjillä olisi korjaamista asenteessaan filologeja kohtaan, mutta uskallan väittää, että melko monelle tekisi viimeistään tässä vaiheessa hyvää katsoa peiliin. Puheenjohtaja itsekin joutui tarkistamaan omia asenteitaan ja hyvä niin. Joskus sitä nimittäin tuppaa unohtamaan, että tämä yliopistomaailma on vain oma pieni kuplansa, eikä suinkaan koko elämä.

Vääntäjän vappuvinkit

ELSA LEHTONEN JA MARTTA PONTO

- Pukeudu lämpimästi ja huomioi säätila. Vappuna on aina kylmempää kuin kuvittelet, ja yleensä sataa. Ihan sama mitä säätiedotuksessa sanotaan. Pue siis kunnolla vaatteita haalareiden alle ja varaa myös sadetakki tai sateenvarjo mukaan. Jos satut omistamaan esimerkiksi college-kankaisen kokohaalarin, vappuna on oiva tilaisuus ottaa se käyttöön oikeiden haalarien alla. Kumisaappaat ja villasukatkin voivat olla kivat.

- Ei kannata sopia tapaavansa ”siinä Havis Amandan patsaan vieressä” varttia vaille kuusi vappuaattona. Siellä voi olla aika paljon muitakin ihmisiä.

- Muista, että jos teet jotain tyhmää, voit vain väittää olevasi tupsunsa hukannut teekkari. Niilläkin on valkoisia haalareita, ja ne tunnetaan myös kyseenalaisesta käytöksestä erityisesti vapun aikoihin.

- Muista sitoa vappupallo kunnolla ranteeseesi. Jos se hukkuu, suret sitä vuosien ajan.

- Ylioppilaslakin sisälle kannattaa laittaa nimi, jos haluaa palata kotiin sama lakki mukanaan. Sähköpostista ja puhelinnumerosta voi myös olla hyötyä. Lisäksi lakin sisällä oleva nimi voi olla avuksi, jos vappuriehan lumoissa unohdat nimesi hetkellisesti.

- Jos olisit halunnut tehdä vapuksi itse simaa, se olisi pitänyt jo aloittaa. Sori.

- Jokainen voi viettää vappua omalla tavallaan: joko pikniköiden muiden kanssa, hengaten viisi tuntia pikaruokalassa kahden muun lämpimässä viihtyvän seurassa (bonuksena vessa on lähellä), töitä paiskoen ja vappua vihaten (töihin voi kuitenkin mennä mielenosoituksellisesti haalarit päällä), tai ihan perinteiseen tapaan juhlien ja riehuen. Kaikki vapunviettotavat ovat hyviä, jos niistä itse pitää (kunhan vapunviettoon ei sisälly esimerkiksi ydinpommeja tai koiranpentujen hukuttamista).

Hyvää vappua!

Haalarigalleria

Nimi: Jenny, 1. vuoden opiskelija, englannin kääntäminen

Lempihaalarimerkki: pyhä kissakolminaisuus a.k.a. nyan cat, Schrödingerin kissa ja hello kitty
Erikoisuudet: basic-juttuja pääasiassa, eli merkkien lisäksi mukana killuu muovinen shampanjalasi ja pullonavaaja. Lisäväriä haalarit saivat koneteekkarilta ryövätystä pinkistä puntusta.
Muuta: Uunituoreet haalarit ovat vielä neitseellisen valkoiset, joten mitään sattumuksia ei ole ehtinyt tapahtumaan.

Nimi: Pirkko Mäkinen, ännännen vuoden opiskelija, englanninkääntäminen

Lempparihaalarimerkki: Vaihtoehtoja on monta, ne on kaikki niin kivoja. “En ollut amis”- merkki on ensimmäinen hankkimani merkki, ja Helsingin Skäl-päivien merkkikin on tosi söpö. Rakkaita ovat myös itsetehdyt merkit, esimerkiksi “Sihteeri -08″-merkkiäni kadehditaan usein.

Erikoisuudet: Haalarin virkaa toimittaa siskoni löytämä laukku, jonka olen ommellut täyteen merkkejä.

Nimi: Marika Roininen, 2. vuoden opiskelija, englannin kääntäminen

Marika kertoo haalareistaan: Haalarini hohtelevat vielä puhtaan valkoisina, sillä en ole päässyt käyttämään niitä kuin kerran. Tavoitteena kyllä olisi päästä ulkoiluttamaan niitä jatkossa vähän ahkerammin.

Merkkejä minulle ei ole ehtinyt kertyä juuri muita kuin nuo perusmerkit, jotka koristavat varmaan joka ikisen kääntämisen opiskelijan haalareita. Kotiseudusta tosin on muistuttamassa I love Oulu -pinssi, ja viime kesästä Linnanmäki 60 v, ja osakunnan merkki löytyy luonnollisesti myös. Haalareistani löytyy myös keltainen Nyyti-merkki, mutta koska ompelin sen unenpöpperössä, se on väärällä puolen lahjetta – olin tarkoittanut sen lahkeen ulkosyrjään, mutta silloisesta olotilastani johtuen se päätyikin lahkeiden väliin. Ennen seuraavaa vappua olisi tarkoitus siirtää se johonkin järkevämpään kohtaan (mutta todennäköisesti olen liian laiska tekemään mitään asian eteen).

Vääntäjä pyysi kääntäjäopiskelijoita esittelemään haalareitaan. Osanotto oli hieman hiljaista, ymmärrettävästi kaikilla on vähän kevätkiireitä. Voitkin valmistautua ensi vuotta varten ja hankkia kuvan haalaristasi tänä vappuna, ehkä pääset esittelemään sitä ensi vuonna!

Loppukevään ja kesän kääntäjähoroskoopit

ASTROLOGI ANNI HAAPALAINEN

Härkä (20.4.-20.5.)

Toukokuun 11.-20. syntyneet saattavat löytää itsensä Vuosaaresta metron
kääntöraiteelta kuun ensimmäisen puolikkaan aikana. Muista varoa lähestyviä
deadlineja ja Unicafen kikhernepataa.

Kaksonen (21.5.-20.6.)

Eräs Porthanian wc:n seinäkirjoitus määrittelee tulevan kesäsi suunnan.
Kesäkuussa syntyneille luvassa keväinen auringonpistos, jonka seurauksena
käännöksesi siirtyvät täysin uudelle tasolle. Kiinnitä erityistä huomiota olla-verbin taivutukseen.

Rapu (21.6.-22.7.)

Saat työtarjouksen, josta et voi kieltäytyä, nimittäin McDonalds tarjoaa sinulle
vuoropäällikön pestiä. Saturnuksen renkaat povaavat, ettei lopputyösi valmistu
seuraavan neljän vuoden aikana, joten tartu purilaistoimeen. Rasvan käryssä tulee tapahtumaan yllätyksiä.

Leijona (23.7.-22.8.)

Kääntäjäromanssisi kukoistaa loppukevään ajan, mutta kesän aikana on
valmistauduttava ryppyihin rakkaudessa oikeanlaisilla luontaistuotteilla.
Sinkkuleijonille luvassa kohtalokas tapaaminen Kallion siimeksessä vielä
huhtikuun aikana.

Neitsyt (23.8.-22.9.)

Kevät tuo elokuun neitsyille kovasti stressiä, mutta vaivasi palkitaan.
Luentopäiväkirjasi tulevat saamaan palkintoja. Kevään pimeinä yönä
kirjoittamissasi teksteissä saattaa piillä jopa uuden käännösteorian poikanen.

Vaaka (23.9.-22.10.)

Kesällä joudut tarkkailemaan rahankäyttöäsi, sillä ennen pitkää huomaat ISK:in
uusimman painoksen ostamisen täysin välttämättömäksi. Älä käytä Metsätalon
hissiä Marsin ollessa kirkkaimmillaan toukokuun puolessavälissä.

Skorpioni (23.10-21.11.)

Tenttikiireesi helpottavat, kun löydät elämällesi uuden hengellisen merkityksen
toukokuun aikana. Tämä merkitys löytyy mitä todennäköisimmin erään
käännöstieteen kurssin Powerpointeista, joten ole tarkkana.

Jousimies (22.11.-21.12.)

Eräs luennoitsija tekee sinulle yllättävän ehdotuksen, jonka miettimiseen kulutat monet pitkät kesäiset yöt. Joulukuun 5.-15. syntyneet tulevat huomaamaan piilevät kykynsä joissain suomen sukulaiskielissä. Udmurtin suhteen oltava erityisen
varovainen.

Kauris (22.12.-20.1.)

Ilkeä sielu varastaa parhaat käännösideasi ja Kela hönkii niskaan puuttuvien
opintopisteiden vuoksi. Vaikeiden aikojen keskellä muista parhaan Facebook-
ystäväsi antamat neuvot ja nautiskele jauhelihabolognesesta.

Vesimies (21.1.-18.2.)

Kevään aikana heräät kääntäjäfuksin vierestä ilman muistikuvia edellisestä illasta. Venuksen liikkeet osoittavat, että tilanne voi helposti kääntyä joko todella hyvään tai todella huonoon suuntaan. Kesällä aloitat kiinan kielen opinnot.

Kalat (19.2.-19.3.)

Jos kesäsuunnitelmasi vaikuttavat menevän pieleen, käy Metsätalon ylimmän
kerroksen käytävissä etsimässä vastauksia. Neptunuksen asento osoittaa, että
salainen haaveesi opinnoista lääkiksessä ei tule toteutumaan. Eräs toisen vuoden
opiskelija aikoo yllättää sinut vappuna.

Oinas (20.3.-19.4.)

Useat käännösongelmat vaivaavat ja elämän skopos tuntuu olevan täysin
hukassa. Merkuriuksen liikkeet kuitenkin takaavat, että se löytyy viimeistään
vappuyönä etsiessäsi Kaivopuistoon hukkunutta ylioppilaslakkiasi. Juhliminen siis suositeltavaa.

Maailmanlopun syksy 2012 (osa 2)

ELSA LEHTONEN

Kevät etenee ja samalla etenevät toivottavasti myös ensi syksyn uudistusten valmistelut. Vääntäjän tiukat toimittajat ovat jälleen harrastaneet tutkivaa journalismia ja saaneet hiukan lisätietoja siitä, mitä syksyllä on odotettavissa. Kyselyihimme vastasivat ystävällisesti Toini Rahtu suomen kielen oppiaineesta, Maria Fremer ruotsin kääntämisen oppiaineesta ja Johanna Ratia käännöstieteen oppiaineesta. Lisäksi kaivelimme tietoja Weboodista. Koska saimme ruotsin kääntämisestä niin tarkkoja ja yksityiskohtaisia vastauksia, siitä on jutussa selvästi enemmän tietoa kuin muista kielistä.

Vaikuttaako uudistus käännöstieteen perusopintoihin (esimerkiksi kurssien sisältöihin tai järjestelyihin)?
Kyllä. Esimerkiksi tulkkauksesta tulee oma kurssi perusopintoihin.

Muuttuvatko käännöstieteen perusopintojen kurssien suoritusajankohdat ja miten?
Kurssien suoritusajankohdat ovat vaihdelleet myös nykyvaatimusten voimassaoloaikana.

Kääntämisaineisiin suuntautuvat opiskelijat valitaan näillä näkymin Kääntäjän kompetenssit -kurssin loppukokeen perusteella. Millaisia asioita kokeessa testataan, ja miten valinta käytännössä toimii? Onko kurssi pakollinen kaikille kieliä opiskelemaan tuleville, vai valitaanko se kiinnostuksen mukaan?
Kokeen sisällöstä ei ole vielä tietoa. Kääntäjän kompetenssit ei ole pakollinen kaikille kielten opiskelijoille, mutta kylläkin niille, jotka haluavat suuntautua jonkun kielen kääntämiseen.

Rajataanko kääntäjien suomen kielen opinnot edelleen vain kääntämisen opiskelijoille, vai saavatko muutkin ottaa näitä kursseja? Jos saavat, niin vaikuttaako tämä kurssien järjestelyihin?

Jo tänä vuonna suomen kielen perusopintoihin on otettu pieni kiintiö ns. harvi-kielten sekä Maailman kielten ja kulttuurien laitoksen opiskelijoita. Sama jatkunee. Mitään suuren suuria opiskelijamäärien korotuksia ei ole tulossa, koska resurssit eivät riitä. Kiintiöopiskelijoiden otto tuskin vaikuttaa kurssijärjestelyihin sen enempää kuin tänäkään vuonna.

Muuttuvatko kääntäjien suomen kielen opintojen sisällöt? Vaikuttaako opintoihin se, ettei pääsykoevaiheessa ilmeisesti enää testata opiskelijoiden suomen kielen taitoa?

Kääntäjien suomen perusopinnot muuttuvat hieman. Suurin muutos on se, että perusopintojen lopputentti poistuu ja opinnot aloitetaan fonologian ja morfologian kurssilla, jolla opiskellaan sitä peruskielioppia, joka pääsykokeen puuttuessa jää uupumaan. Nykyisten Kielioppi 3:n ja Kielioppi 4:n sijaan käydään semantiikan kurssi. Sitten on kielenhuollon kurssi, ja nykyinen Kieli käyttöyhteyksissään korvataan Kääntäjän tekstitaidot -nimisellä kurssilla. Kaikki kurssit ovat 5 op:n kokoisia. Vaikka suomen kielen taitoa ei pääsykokeessa erikseen testata, on pääsyvaatimuksena kuitenkin vähintään magnan arvosana äidinkielen yo-kokeesta. Toivomme, ettei tämä ainakaan laske opiskelijoiden tasoa.

Missä vaiheessa kääntämisen opiskelua suomen kielen opinnot aloitetaan, ja mikä on ensimmäinen kurssi?

Suomen kielen perusopinnot aloitetaan 1. vuoden keväällä, ja ensimmäiset kurssit ovat Fonologian ja morfologian sekä Syntaksin kurssit, jotka käydään rinnan. Tähtäämme siihen, että Fonologian ja morfologian kurssi tukee Syntaksin kurssia antamalla niitä peruskäsitteitä, joiden varassa kielioppia opitaan.

Millaisia asioita testataan kokeessa, jolla kääntämiseen suuntautuvat opiskelijat valitaan (esimerkiksi suomen kielen taitoa tai käännöstieteen tuntemusta)?

Pohjoismaisten kielten perusopintoihin tulee yhteinen käännöskurssi (NPO175/NNS175 Översättning: språkparet svenska och finska, 4 op). Alustavien suunnitelmien mukaan ruotsin kääntämisen opiskelijat (eli ne, jotka saavat ottaa ruotsin kääntämisen aineopinnot) valitaan kurssin loppukokeen perusteella. Kokeeseen tulee käännöstehtäviä, teoriakysymyksiä ja suomen kielen koe. Tarkemmasta muodosta ei vielä ole tietoa.

Muiden aineiden valintakriteereistä emme löytäneet vielä tietoa.

Millä tavalla kääntämisaineiden perus- ja aineopinnot käytännössä muuttuvat syksyn uudistusten myötä? Missä vaiheessa opintoja esimerkiksi ensimmäiset käännöskurssit pidetään, ja kuka niitä pitää?

Ruotsin kääntämisellä ja pohjoismaisilla kielillä on aikaisemminkin ollut paljon yhteisiä kursseja, joten ruotsin kääntämisen osalta muutokset eivät ole kovin suuria. Isoin ero on, että myös pohjoismaisten kielten opiskelijat pääsevät nyt tutustumaan kääntämiseen yhteisen käännöskurssin ansiosta. Kurssi pidetään toisella periodilla ja siinä on kuusi rinnakkaista ryhmää (viisi suomenkielisille ja yksi ruotsinkielisille). Kurssia opettavat Ritva Hartama-Heinonen, Anne Huhtala, Lieselott Nordman, Johan Franzon ja Carita Rosenberg-Wolff.

Weboodin perusteella muiden kääntämisaineiden perusopinnot näyttävät muuttuvan melko pitkälti filologian perusopinnoiksi, mutta asiasta on vaikeaa sanoa vielä mitään varmaa.

Miten uudistus vaikuttaa sivuaineopiskelijoihin? Jos on esimerkiksi suorittanut osan jonkin kääntämisaineen perusopinnoista vanhan mallin mukaan, mitä pitää tehdä, kun kurssit muuttuvat?

Ruotsin kääntämisen osalta siirtymäsäännöksiä ei ole vielä muotoiltu, mutta niistä tehdään niin yksinkertaiset kuin mahdollista: lista siitä, mitkä kurssit vastaavat toisiaan ja joustavia ratkaisuja tilanteissa, joissa opintopisteiden määrät eivät vastaa toisiaan. Ruotsin kääntämisen sivuaineopiskelijat suorittavat hiukan erilaisen opintokokonaisuuden perusopinnoissa. He eivät suorita pohjoismaisten kielten perusopintoja (NPO100/NNS100 Grundstudier i nordiska språk) vaan ruotsin kääntämisen perusopinnot (NPK100S Grundstudier i svensk översättning). Ruotsin kääntämisen sivuaineopiskelijoita ei ole kovin paljon, joten tarvittaessa on mahdollista saada yksilöllistä ohjausta.

Muissa kielissä tehdään toivottavasti jotain vastaavaa.